|
Ajo-oikeus
Muuta moottorikäyttöistä ajoneuvoa
kuin pienitehoista mopoa tai kävellen
ohjattavaksi tarkoitettua moottorikäyttöistä
ajoneuvoa saa kuljettaa vain se,
jolla on tämän ajoneuvon ajo-oikeus.
Pienitehoista mopoa (kaksipyöräinen
polkimin varustettu mopo, jonka suurin
rakenteellinen nopeus on 25 km/h
ja moottorin enimmäisteho on 1 kW)
saa kuljettaa vain 15 vuotta täyttänyt
henkilö.
Ajo-oikeus alkaa:
· kun ajokortti luovutetaan tai
· kun kuljettajatutkinto on hyväksytysti
suoritettu ja todistus tutkinnon
suorittamisesta luovutettu. Poliisin
päätöksellä ajo-oikeuteen voidaan liittää
ehtoja ja rajoituksia.
Mopoa saa kuljettaa ilman mopokorttia,
jos henkilö on täyttänyt 15 vuotta
ennen 1.1.2000.
Ajokieltoon tai väliaikaiseen ajokieltoon
määrätyllä ei ole ajo-oikeutta.
Ajo-oikeus alkaa uudelleen, kun ajokiellon
tai väliaikaisen ajokiellon päättymisen
jälkeen ajokortti palautetaan
haltijalleen tai hänelle luovutetaan
uusi ajokortti. Jos ajokorttia ei ole
saatu poliisin haltuun, ajo-oikeus alkaa
uudelleen, kun asianomaiselle luovutetaan
uusi ajokortti.
Ajo-oikeuden muuttaminen
Poliisi voi muuttaa ajo-oikeuden haltijan
ajo-oikeutta, jos hän ei enää täytä
ajokorttiluvan saamisen edellytyksiä.
Ajo-oikeus voidaan muuttaa kokonaan
tai enintään kahden vuoden
määräajaksi sen luokan ajoneuvon
ajo-oikeutta vastaavaksi, jonka ajokorttiluvan
myöntämisen ja ajokortin
saamisen edellytykset hän täyttää.
Määräajaksi muutettu ajo-oikeus palautetaan
ennalleen, kun ajo-oikeuden
haltija määräajan kuluessa esittää
täyttävänsä jälleen ajokorttiluvan
myöntämisen edellytykset.
Maksu:
Ajoneuvoluokan alentaminen 12,50 e.
Ajokielto
Poliisin ja tuomioistuinten ajokieltolinja
kiristyi vuoden 2005 maaliskuun alussa,
kun uudet säännökset ajokielloista
tulivat voimaan.
Ajokielloille alettiin soveltaa vähimmäispituuksia
ja kiellot pannaan täytäntöön
välittömästi. Myös perusteet
korvata ajokielto varoituksella muuttuivat
aikaisempaa tiukemmiksi.
Ajokiellon määrää poliisi tai tuomioistuin.
Poliisin määräämän ajokiellon
kesto on lain mukaan vähintään yksi
ja enintään kuusi kuukautta. Toistuvista
rikkomuksista annetut kiellot
määrätään voimaan heti päätöksen
jälkeen.
Tuomioistuinten määräämät ajokiellot
liittyvät rattijuopumukseen (0,5 promillea
tai enemmän), törkeään rattijuopumukseen
(alaraja 1,2 promillea)
tai törkeään liikenneturvallisuuden
vaarantamiseen. Rattijuopumuksesta
tuomittavan kiellon minimi on yksi
kuukausi ja törkeistä teoista kolme
kuukautta.
Liikennerikkomuksen tai -rikoksen
uusijoihin suhtaudutaan laissa aikaisempaa
ankarammin. Ajokielto on vähintään
kuusi kuukautta, jos kuljettaja
viiden vuoden sisällä syyllistyy uudelleen
rattijuopumukseen. Minimiaika
on yksi vuosi, jos kysymyksessä on
törkeän rattijuopumuksen tai törkeän
liikenneturvallisuuden vaarantamisen
uusiminen. Seuranta-aika on tässäkin
viisi vuotta.
Perusteet varoituksen antamiselle
ajokieltoon määräämisen sijasta kiristyivät
selvästi. Huomioon ei oteta
enää suurta vuosittaista ajomäärää
eikä olosuhteita laajasti, vaan päätökseen
vaikuttaa ainoastaan toimeentulo
tai välttämätön liikkuminen. Nämä
otetaan huomioon myös määriteltäessä
ajokiellon pituutta.
Jos varoituksen saanut rikkoo sääntöjä
vuoden kuluessa varoituksen saamisesta,
pannaan ajokielto täytäntöön.
LVM:n mietinnöstä ammattikuljettajien
ajokieltoseuraamukset
Raskaan kaluston ammattikuljettajien
rikkomusseuranta tapahtuu periaatteessa
samojen periaatteiden mukaan kuin muidenkin kuljettajien kohdalla.
Ajokieltoon määrätään yhdestä teosta
tai tekojen toistumisen perusteella.
Toistuvina tekoina otetaan rikesakolla
rangaistavista huomioon vain ylinopeusrikesakot.
Lyhytaikaisen ajo-oikeuden
omaavien uusien kuljettajien kohdalla
ajokielto määrätään toistuvista
teoista yhtä tekoa aikaisemmin kuin
kokeneempien kuljettajien kohdalla.
Ajo-oikeuden merkitys ammatin kannalta
otetaan nimenomaisesti huomioon
vain tuomioistuimen harkitessa
ajokiellon määräämistä ehdollisena.
Ajokielto voidaan määrätä ehdollisena,
jos ajo-oikeus on kuljettajalle ammatin
takia välttämätön tai siihen on
muu erityisen painava syy. Ehdollisen
ajokiellon määräämisen edellytyksenä
on, ettei yleinen etu muuta vaadi eikä
teosta ole aiheutunut vaaraa toisten
turvallisuudelle.
Maaliskuusta 2005 lukien ajokiellon
kestosta päätettäessä otetaan edelleen
huomioon toimenpiteen vaikutukset
ajokieltoon määrättävän toimeentuloon
ja lisäksi vaikutukset välttämättömään
liikkumiseen. Vaikutus
kuljettajan ammatin harjoittamiseen
ja sen kautta toimeentuloon
voidaan ottaa huomioon seuraamuksen
kohtuullistamiseksi
uusien minimien puitteissa, ei
seuraamuksen poistamiseksi kokonaan.
Uudistuksella rajoitetaan
varoituksen käyttöä ajokieltomääräyksen
sijasta. Se on mahdollista
vain, jos ajo-oikeus on kuljettajan
toimeentulon tai liikkumisen
vuoksi välttämätöntä eikä ajokieltoon
johtaneiden tekojen voida
katsoa osoittavan piittaamattomuutta
tieliikennettä koskevista
säännöksistä ja hänelle niiden rikkomisista
tuomituista tai määrätyistä
seuraamuksista.
Ammattikuljettajille ominaiset
suuret ajomäärät sinänsä eivät
enää mahdollista varoituksen
käyttöä.
Tekojen luonteella on merkitystä
ajokiellon pituutta harkittaessa.
Vaikka rikesakolla rangaistavista
teoista otetaan huomioon vain ylinopeudesta
määrätyt rikesakot,
monet raskaan kaluston puutteellisuudet
ja säännösten vastaisuudet
tulevat yleensä päiväsakolla rangaistuiksi
ja näin ajokiellon piiriin. Ajokieltoseuraamus
kohdistuu yksinomaan
kuljettajaan, vaikka kuljettajalla ei kaikissa
tapauksissa ole mahdollisuutta
puuttua esimerkiksi ajoneuvon kuormaukseen
tai havaita ylikuormaa sen
vähäisyyden johdosta. Kuljettajan
mahdollisuudet vaikuttaa kuljetusten
aikataulujen laatimiseen voivat myös
olla hyvin vähäiset. Kuljettajan ohella
pitää (TLL 87 a§) harkita vastuun
ulottamista myös näihin muihin tahoihin,
joilla on määräysvaltaa kuljetusten
turvallisuuteen.
Alle 20 km/h ylinopeudesta poliisi antaa
kiinteän, porrastetun rikesakkomääräyksen
ja sen ylittävistä päiväsakkoihin
perustuvan rangaistusmääräyksen,
jonka suuruus riippuu ylinopeuden
suuruudesta ja ansiotuloista.
Autoilijoiden kannattaakin muistaa,
että valvova kameransilmä voi tänä
päivänä olla koska tahansa missä tahansa.
Sakkoja vakavampi seuraus toistuvista
ylinopeuksista on ajokieltoon määrääminen.
Rovaniemellä poliisin määräämät
ajokiellot ovat viisinkertaistuneet
edellisvuoteen verrattuna. Kolme
liikennesakkoa vuodessa tai neljä
kahdessa vuodessa merkitsee päätymistä
poliisin ajo-oikeuskäsittelyyn,
jossa seurauksena lähes kaikissa tapauksissa
on tieliikennelain mukaisesti
vähintään yhden kuukauden ja enintään
kuuden kuukauden ajokielto. Lyhytaikaisen
(2 v) kortin haltijoilla
sanktiot lankeavat jo kahdesta sakosta
vuodessa tai kolmesta kahdessa
vuodessa. Varoituksella selviää enää
harva kuljettaja, koska kynnystä sen
antamiseen on valtakunnallisesti nostettu.
Jos varoituksen saanut syyllistyy
vuoden kuluessa sen antamisesta
liikennerikokseen, hänet on määrättävä
ajokieltoon. Merkittävä ylinopeus
johtaa jo ensikertalaisella ajokieltoon
joko poliisin (vakava piittaamattomuus
liikenteessä) tai tuomioistuimen (törkeä
liikenneturvallisuuden vaarantaminen)
päätöksellä.
Koska ajokortti on tänä päivänä äärettömän
tärkeä jokaiselle kortinhaltijalle,
poliisi kehottaa autoilijoita keventämään
kaasujalkaansa. Seuraamukset
useammasta liikennesakosta
voivat olla odottamattoman kovat.
Kaikkien kuljettajien tulee muistaa,
että ajonopeuksia rajoitetaan liikenneturvallisuuden
vuoksi - jokaisen tienkäyttäjän
turvallisuuden vuoksi.
Ajokiellon määrääminen
Ajokiellon kestoa määrättäessä otetaan
huomioon vaikutukset, jotka toimenpiteellä
on ajokieltoon määrättävän
toimeentuloon ja välittömään liikkumiseen.
Vähennykseksi luetaan
aika, jonka kuljettaja on ajokieltoon
johtaneen teon vuoksi ollut ilman ajooikeutta.
Poliisi ottaa huomioon ajokieltoaikaa
määrätessään tekojen ja rikkomusten
lukumäärän sekä seuraamukset ja
päiväsakkojen lukumäärän, aikaisemmat
rikkomukset ja ajokieltoratkaisut.
Rikkomustiedot säilyvät ajokorttirekisterissä
viiden vuoden ajan ja toimenpidetiedot
pysyvästi. Viimeisen
kolmen vuoden aikana tehdyt rikkomukset
vaikuttavat seuraamukseen.
Ajokieltoon määräämisen sijasta voidaan
ajo-oikeuden haltijalle antaa varoitus,
jos ajo-oikeus on ajo-oikeuden
haltijan toimeentulon tai liikkumisen
vuoksi välttämätön. Tämä edellyttää,
että käsiteltävinä olevien liikennerikkomusten
ei ole katsottava osoittavan
piittaamattomuutta tieliikennettä koskevista
säännöksistä ja hänelle niiden
rikkomisesta tuomituista tai määrätyistä
seuraamuksista.
Taulukko on poliisin valtakunnallinen
ohjeistus ajokieltoon
määräämisestä.
Taulukon mukaan 24 - 26 nopeusylityksestä
saa 12 päiväsakkoa, 27 - 29
nopeusylityksestä saa 14 päiväsakkoa.
Jokainen 3 km:n lisäylitys lisää
päiväsakkoja 2:lla. 39 nopeudenylityksestä
saa 22 päiväsakkoa. Yli 20 päiväsakon
teot määritellään vakavaksi
piittaamattomuudeksi liikenneturvallisuutta
kohtaan ja poliisi määrää väliaikaiseen
ajokieltoon. Enintään 60
km/h rajoitusalueella taulukko on tiukempi.
Edellä luetellut päiväsakot ovat ns.
normaalipäiväsakkoja tyyppitapauksissa.
Poliisilla on kuitenkin mahdollisuus
käyttää + - 4 päiväsakon verran
liukumaa jokaisen normaalipäiväsakon
kohdalla. Liukuma-asteikkoa voidaan
käyttää, kun rikkomusta voidaan
pitää tavallista lievempänä tai vakavampana.
Teon moitittavuutta lisääviä
seikkoja voivat olla esim. huonot keliolosuhteet,
vilkas liikenne, koulun läheisyys
/ lapsia ym.
Yhden päiväsakon euromäärä määräytyy
viimeksi toimitetun verotuksen
nettokuukausitulon mukaan, kuten
sakkolaskurilla on osoitettu. Mikäli
sakotettavan tulot ovat olennaisesti
muuttuneet, +- yli 20-25 %, tällöin ne
voidaan arvioida. Palkansaajalla ei
yleensä ole tapahtunut tulotasossa
näin olennaisia muutoksia. Mikäli
henkilö vetoaa tulotason muutokseen,
hänen pitäisi pystyä jollakin tavoin
selvittämään tulojen aleneminen.
|
|
|
