Lausunto turvallisuussuosituksiin

Onnettomuustutkintakeskus antoi Konginkankaan onnettomuuden tutkintaselostuksen yhteydessä turvallisuussuosituksia.
Suosituksia valmistellessaan tutkijalautakunta pyysi niihin kommentteja eri tahoilta. Tällä sivulla on Rahtarit ry:n antama lausunto. Lopullisia suosituksia tutkijalautakunta antoi 17.

Oheisesta linkistä pääsee Onnettomuustutkintakeskuksen sivulle, josta voi ladata pdf-tiedostona sekä tutkintaselostuksen, että kaikki suosituksiin annetut kommentit: www.onnettomuustutkinta.fi/33635.htm


LAUSUNTO KONGINKANKAALLA 19.3.2004 TAPAHTUNEEN LIIKENNE-ONNETTOMUUDEN TUTKINNASTA TEHDYN TUTKINTAKERTOMUKSEN TURVALLISUUSSUOSITUKSISTA.

Yleistä Rahtarit ry kiinnittää huomiota siihen, että turvallisuussuositusluonnoksessa ei anneta suosituksia teiden kunnossapidon- eikä tieverkon rakentamisen suhteen. Huolellisella ja osaavalla tienhoidolla ja riittävällä tieverkon parantamisella on kuitenkin ratkaiseva merkitys liikenne-turvallisuuden paranemiseen. Autoliikenteeltä kerättävien verojen ja maksujen tulee palautua huomattavasti nykyistä paremmin liikennettä palveleviin tarkoituksiin.

Kommentteja turvallisuussuosituksiin:
1. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että kuorma-autojen nopeudenrajoittimet säädetään ajoneuvokohtaiselle enimmäisnopeudelle 80 km/h.

1. Rahtarit ry:n kanta on, että nopeudenrajoittimen sallimaa suurinta nopeutta ei tule laskea. Nopeuden rajaaminen 80 km/h:iin aiheuttaisi raskaan liikenteen keskinopeuksien laskemista etenkin mäkisillä tieosuuksilla ja lisääntyvää ohitustarvetta. Ristiriitaisia tilanteita seuraa myös kansainvälisessä liikenteessä. Esim. Ranskassa kuorma-auton suurin sallittu nopeus on tietyin edellytyksin 90 km/h.

Näyttää siltä, että nopeudenrajoitin on aiheuttanut raskaan liikenteen nopeuksien kasvamisen. On liian helppoa ajaa alle puuttumiskynnyksen olevaa ylinopeutta pitämällä ”kaasu pohjassa” Vastuu ajonopeuden säätämisestä on siirtynyt kuljettajalta ajoneuvolle. Yksi ratkaisu voisi olla se, että vakionopeuden säätimen suurin mahdollinen asetusnopeus olisi 80 km/h ja nopeuden rajoitin poistetaan kokonaan autosta. Vastuu nopeuden ylläpitämisestä siirtyisi kenties takaisin kuljettajalle.

2. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että ajopiirturin taltioiman nopeustiedon perusteella liikennevalvonnan tai onnettomuustutkinnan yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa kuljettajalle voidaan määrätä rangaistusseuraamus ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen rikkomisesta.

2. Rahtarit ry:n kanta: Ajopiirturin nopeustiedon perusteella määrättävä rangaistusseuraamus asettaisi kuorma- ja linja-auton kuljettajat eriarvoiseen asemaan muiden ajoneuvojen kuljettajien kanssa. Mikäli ajopiirturin perusteella annettava rangaistusseuraamus tulee mahdolliseksi, on kaikkiin moottoriajoneuvoihin asennettava ajonopeushistorian taltioiva laite.

3. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö tekisi lakialoitteen, jossa linja-auton ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettajatutkintoon pääsyn edellytyksenä on hyväksytysti suoritettu raskaan liikenteen ennakoivan ajon kurssi.

3. Rahtarit ry:n kanta: Ennakoivan ajon koulutus sisältyy kuljettajakoulutuksen opetussuunnitelmaan. Koska pelkän työkokemuksen perusteella alalle pääseminen ei ole mahdollista 2009 alkaen, ei liene tarpeellista säätää REAKia pakolliseksi.

4. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö tekisi lakialoitteen, jossa työnjohto-oikeutta kuljettajaan käyttävä osapuoli velvoitetaan kantamaan osaltaan vastuu mahdollisesta rikkomuksesta tai seuraamuksesta.

4. Rahtarit ry:n kanta: Vastuu on sisällyttävä koko työnjohto-oikeutta käyttävään ketjuun, ei pelkästään kuljettajan lähimpään esimieheen. Usein paine sääntörikkomuksiin tulee edempää.

Kaikkiin niihin henkilö- ja tavarakuljetuksiin, jotka toteutetaan aikataulun mukaisesti, on laadittava talvikaudeksi oma aikataulu, jos talvinopeusrajoitukset muuttavat reitin varrella suurimpia sallittuja ajonopeuksia. Asia koskee erityisesti linja-autoliikennettä.

5. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin ajo- ja lepoaikarikkeistä, työaikalainsäädännön rikkomuksista sekä ajoneuvokohtaisten akseli-, teli- ja kokonaismassojen ylityksistä määrättävien rangaistusten ja muiden seuraamusten muuttamiseksi ankarammiksi. Rangaistuksilla ja seuraamuksilla tulisi olla todellista merkitystä kuljettajalle ja kuljetusyritykselle sekä niille kuljetusketjun osapuolille, jotka ovat omilla toimenpiteillään, antamalla puutteellisia tai virheellisiä tietoja, käyttämällä työnjohto-oikeutta tai muuta suoraa ohjausta, vaikuttaneet laittoman tilanteen syntymiseen.

5. Rahtarit ry:n kanta: Ajo- ja lepoaikasäädöksiä tulisi tarkistaa siten, että tarve niiden rikkomiselle vähentyisi. Suomen olosuhteissa saattaisi toimiva järjestelmä olla esim. tietynlainen keskimääräisen ajo- ja lepoajan tarkastelu: Kahden vuorokauden yhteenlaskettu maksimi ajoaika 18 tuntia ja mi-nimi lepoaika 22 tuntia. Usein autoa kohti yrityksessä on kaksi kuljettajaa, ja ajotehtävät n. vuorokauden mittaisia, jonka aikana kuljettajalle kenties jää lepoaikaa muutama tunti. Vähäiseksi jäänyt lepoaika kuitenkin korvautuu seuraavana päivänä, joka on vapaa toisen kuljettajan ollessa töissä.

Työ kuljetusalalla on usein hyvin vaihtelevaa ja työtehtävien suorittamisen aikataulu on hyvin altis ulkoisille vaikutuksille. Keli, liikenneolosuhteet, ruuhkat kuormaus- tai purkauspaikoilla aiheuttavat ennalta vaikeasti ennustettavia ja kumuloituvia viivytyksiä työpäivään. Tämän vuoksi olisi erityisen tärkeää, että ajo- ja lepoaikoihin saataisiin sellaista joustavuutta, ettei kuljettaja joudu viettämään vuorokausilepoaan vain yrittäen levätä muutaman kymmenen kilometrin päässä kotoaan parkkipaikalla . Joustavuus palvelisi hyvin liikenneturvallisuutta mahdollistamalla kunnollisen levon kotona.

Rikkeistä aiheutuneita rangaistuksia määrättäessä on muistettava niiden vaikutus rangaistavan mahdollisuuteen hankkia toimeentuloaan.

6. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö kehittäisi Suomeen tutkintajärjestelmän, joka tutkisi kaikki raskaan liikenteen onnettomuudet mukaan lukien tieltä suistumistapaukset. Tutkinta voisi olla määräaikainen, mutta kuitenkin niin pitkäkestoinen, että mahdolliset kuljettajaan ja kuljetusjärjestelmään liittyvät virheet sekä ajoneuvojen mahdolliset liikenneturvallisuutta heikentävät ominaisuudet saadaan näkyviin.

6. Rahtarit ry:n kanta: Rahtarit ry kannatta tutkintalautakunnan esitystä.

7. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö osallistuisi aktiivisesti EU:n työryhmän työhön kuorman varmistamisen parantamiseksi rajat ylittävien kuormien varmistamisessa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön tulisi tukea kansallisen kuorman varmistamisen ohjemateriaalin tuottamista, sekä määrätä kuorma-auton kuljettajille ja lastaushenkilökunnalle erityinen kuorman sijoittamis-, tuenta- ja sidontakoulutus, josta myönnettäisiin lastaustyöhön oikeuttava kelpoisuustodistus.

7. Rahtarit ry:n kanta: Lastaustyön kelpoisuustodistus pitää kuljettajien osalta sisällyttää direktiivin mukaiseen koulutukseen. Alalla jo oleville kelpoisuus tulee jatkokoulutuksen myötä.

Myös tavaran lähettäjällä on oltava vastuu siitä, että kuljetettavat kappaleet kestävät sitomisen tai ne on pakattu niin, että kappale voidaan pakkauksestaan sitoa riittävän lujasti.

8. Tutkintalautakunta suosittaa, että sisäasiainministeriö suuntaisi poliisin rahoitusta siten, että poliisi voisi lisätä liikennevalvonnan määrää ja toteuttaa hallituksen sekä EU:n sille määräämät raskaan liikenteen valvontavelvoitteet.
br> 8. Rahtarit ry:n kanta: Liikkuvan poliisin rahoitusta on lisättävä, jotta valvonnan lisääminen, tekninen valmius, henkilöstön riittävä koulutus ja valvonnan yhdenmukaisuus toteutuisivat. Koulutuksella on varmistettava riittävä ja ajanmukainen tietämys säädöksistä, tekniikasta ja kuljetusalasta. Erikoistumiskoulutukseen voisi mahdollisesti liittää jopa osia kuljettajakoulutuksesta.

9. Tutkijalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö käynnistäisi tutkimuksen erilaisten jarrujärjestelmien yhteensopivuuden selvittämiseksi.

9. Rahtarit ry:n kanta: Yhdistelmien jarrut tutkitaan määräaikaiskatsastusten yhteydessä kerran vuodessa ja valvonnan yhteydessä satunnaisesti. Dynamometrimittauksissa tietyt tekniset ominaisuudet voidaan todeta tarkasti ja paikkansa pitävästi. Näiden kävelyvauhtia vastaavalla nopeudella tehtyjen tarkasteluitten perusteella tehdään päätelmät jarrujen toiminnasta täydellä kuormalla maantienopeudessa. Pitäisikö tutkia yhteensopivuuden lisäksi se, miten jarrujen toimintaa voitaisiin tarkastaa paremmin käytännön ajotilannetta vastaavissa olosuhteissa? Onko vaara, että ajossa hyvin toimiva jarrujärjestelmä joudutaan muuttamaan, jotta se toimisi myös dynamometrillä?

10. Tutkijalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin liikenneministeriön päätöksen 14.12.1982/940 uudistamiseksi siten, että uusi lainsäädäntö sisältäisi lujuusvaatimukset perävaunujen kuormakorien seinille.

10. Rahtarit ry:n kanta: Lujuusvaatimuksia pohdittaessa on huomioitava, että kaikissa perävaunuissa ei etuseinää ole ollenkaan, ja että eräissä kuljetustehtävissä se on voitava irrottaa tai avata. On myös otettava huomioon kansainväliset normit, jottei perävaunujen hankkiminen ulkomailta tule kohtuuttoman kalliiksi.

11. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriön toimisi siten, että elektroninen ajonvakautusjärjestelmä saataisiin mahdollisimman nopeasti yleistymään raskaassa ajoneuvokalustossa.

11. Rahtarit ry:n kanta: Ajonvakautusjärjestelmien yleistymiseen vaikuttaa ennen kaikkea yleinen ajoneuvojen uusiutumistahti, sekä järjestelmistä koituva lisäkustannus. On huomattava, että toistaiseksi ei täysperävaunuun soveltuvaa ajonvakautusjärjestelmää ole onnistuttu kehittämään kaupalliseksi tuotteeksi saakka. Eräissä kuljetustehtävissä käytettävät ratkaisut, kuten rumpujarrut, rajoittavat ajonvakautusjärjestelmän saatavuutta.

12. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin keskikaiteilla varustettujen tieosuuksien rakentamisen nopeuttamiseksi.

12. Rahtarit ry:n kanta: Keskikaiteellisten teiden turvallisuushyöty on kiistaton. Erikoiskuljetuksille ne saattavat aiheuttaa suuria vaikeuksia ja melkoisia lisäkustannuksia. Ruotsista kantautuneiden tietojen mukaan leveät kuljetukset ovat joutuneet keskikaideteiden takia pienemmälle tiestölle, jossa puolestaan liikenteellinen haitta on ollut moninkertainen aikaisempaan nähden. Keskikaide-tiet ovat toimivia ratkaisuja 4-kaistaisina.

13. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin tievalaistuksen lisäämiseksi tieosuuksilla, joilla liikennemäärä ja liittymätiheys sitä edellyttävät, joilla on runsaasti raskasta liikennettä tai joilla onnettomuuskustannusvähenemä sitä tukee.

13. Rahtarit ry:n kanta: Rahtarit ry kannattaa tutkintalautakunnan esitystä. Tievalaistuksen lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös ajoneuvojen valaistukseen. Liikennemäärät ja valaistustekniikka ovat viimevuosina kehittyneet siinä tahdissa, että säädökset eivät ole pysyneet mukana. EU-direktiivien mukaiset valomääräykset eivät sellaisenaan toimi suomalaisissa liikenne- ja keliolosuhteissa. Erityisesti ajoneuvon koosta ja kulkusuunnasta kertovan informatiivisen valaistuksen lisääminen tulisi kansallisesti sallia nykyistä laajemmin.

Työterveyssäädökset edellyttävät jokaisella työpaikalla riittävää valaistusta. On käsittämätöntä, että autonkuljettajien työpaikalla valaistusolosuhteet pyritään pitämään minimissä.

14. Tutkintalautakunta suosittaa, että Tiehallinto rakentaisi pääteille, joilla on runsaasti raskasta liikennettä, tarpeellisen määrän tauko- ja levähdysalueita ja pitäisi ne asianmukaisessa kunnossa ympäri vuoden.

14. Rahtarit ry:n kanta: Rahtarit ry kannattaa tutkintalautakunnan esitystä. Raskaalle liikenteelle sopivat taukopaikat tulisi myös merkitä sopivalla liikennemerkillä. Taukopaikalla pitäisi olla peruspalveluita saatavilla, kuten saniteettitiloja ja mahdollisuuksien mukaan kahvilapalveluita. Yöpymiseen käytettävä alue on oltava riittävän turvallinen. Levähdysalueitten puute on erityisen paha pääkaupunkiseudulla.

Yhteiskunnan on edistettävä yksityisten yritysten mahdollisuuksia toteuttaa raskasta liikennettä palvelevia toimipaikkoja ja huomioitava tarpeet kaavoitusvaiheesta alkaen. Sopivien tonttien riittävyys ja toimivien liittymien rakentaminen on turvattava.

15. Tutkintalautakunta suosittaa, että lääninhallitusten tulisi varmistua suuronnettomuusohjeistuksen laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä sekä sen mukaisesta toiminnasta sosiaali- ja terveysministeriön antamia ohjeita noudattaen. Keskeisillä toimijoilla tulee olla sairaanhoitopiirirajoista tai pelastustoimen aluerajoista riippumatta yhteisesti sovitut menettelyperiaatteet ja suunnitelmat suuronnettomuutta varten.

16. Tutkintalautakunta suosittaa, että hätäkeskuslaitos ryhtyisi toimenpiteisiin, että hätäkeskusten tietojärjestelmien kellot asetettaisiin näyttämään samaa virallista aikaa.

17. Tutkintalautakunta suosittaa, että liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa muuttaisi viipymättä hoitolaitosten opastusjärjestelmän sellaiseksi, ettei liikennemerkeillä ohjata kohteisiin, joissa ei ole päivystystä.

18. Tutkintalautakunta suosittaa, että sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset huolehtisivat toimintansa kehittämisestä sellaiseksi, jossa alueelliseen ensihoitojärjestelmään kuuluu ensihoitolääkäri, joka tukee sairaankuljetusyksiköiden toimintaa ja on välittömästi hälytettävissä onnettomuuspaikalle.

15. – 18. Rahtarit ry:n kanta: Ei kommentoitavaa

19. Tutkintalautakunta suosittaa, että Ajoneuvohallintokeskus määräisi turvavöillä varustettuihin istuimiin tekstin, jossa matkustajaa kehotetaan käyttämään turvavyötä.

20. Tutkintalautakunta suosittaa, että Linja-autoliitto ry käynnistäisi kampanjan turvavöiden käytön lisäämiseksi ja liikennöitsijät ohjeistaisivat kuljettajansa tiedottamaan matkustajille turvavöiden olemassaolosta ja käytöstä.

19. – 20. Rahtarit ry:n kanta: Matkustajia tulee ehdottomasti informoida turvavyön käyttöpakosta, joka astuu voimaan vuoden 2006 alusta.

21. Tutkintalautakunta suosittaa, että kauppa- ja teollisuusministeriö käynnistäisi esimerkiksi Teknologian Kehittämiskeskuksen (Tekes) teknologiaohjelmiin liitettäväksi hankkeen, jolla Suomeen saataisiin kuorma-autosimulaattoreita ja monipuolisia ohjelmistoja, joiden avulla kuljettajille voidaan opettaa sekä perus- että jatkokoulutuksessa esimerkiksi erilaisten ajoneuvoyhdistelmien hallintaa vaikeissa kelioloissa.

21. Rahtarit ry:n kanta: Simulaattorikoulutusta on ehdottomasti edistettävä ja kehitettävä. Se on nähtävä ainoastaan täydentävänä tapana kouluttaa ja harjaannuttaa kuljettajia vaaratilanteiden varalle, hieman samaan tapaan kuin lentäjiä.