Suomen kansainvälinen rekkakirkkoyhdistys ry perustettiin kesäkuussa 1998. Perustajajäseniä olivat Suomen Merimieskirkko, Rahtarit ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Suomen Kuormaautoliitto (nyk. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry), Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ja Kirkkohallitus. Asiantuntijoina olivat alusta alkaen mukana myös liikenneministeriön, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton ja ulkoministeriön edustajat.
Suomalainen kuljetusliikenne oli levinnyt sodan jälkeen Keski-Eurooppaan. Siellä suomalaiset kuljettajat olivat löytäneet tukikohdikseen Antwerpenin ja Lyypekistä siedettävän matkan päässä sijainneen Hampurin merimieskirkon. Siellä käytiin saunassa, soitettiin kotiin, luettiin suomalaisia lehtiä ja ostettiin suomalaisia tuotteita.
Kun Neuvostoliitto vuonna 1991 hajosi, avautui suomalainen kuljetusliikenne myös naapurimaahamme. Liikennemäärät kasvoivat nopeasti. Venäjällä vaikuttivat kuitenkin entiset tavat, byrokratia, korruptio, turvattomuus ja monet muut kuljettajien turvallisuutta uhkaavat tekijät. Erityisesti Moskovaan kaivattiin suomalaisille omaa merimieskirkkomaista toimipistettä, jossa voisi levätä turvallisesti ja odottaa lastinkäsittelyä.
Hanke eteni ja sopivan paikan etsintä toimipisteelle oli käynnissä, kunnes Venäjän liikenne alkoi hiipua. Muiden muassa Ulkomaanliikenteenharjoittajat toivat silloin esiin tarpeen saada rekkakirkon palvelupiste Hampurin-Lyypekin alueelle, sillä Keski-Euroopassa työskenteli tuolloin 200-350 suomalaista yrittäjää ja kuljettajaa. Suurin osa heistä vietti vapaa-aikansa viikonloppuisin Pohjois-Saksassa. Suunnitelmat vaihtuivat rekkakirkon toimipisteen saamiseksi Lyypekkiin. Sekä yrityksiä että yksityisiä henkilöitä liittyi yhdistyksen tukijäseniksi.
Lyypekkiin perustettiin Suomi-Koti. Kyseessä oli miljoonahanke, joten mistään puuhastelusta ei ollut kyse. Tärkeintä oli tarjota suomalaisille kuljettajille turvallinen ja kotoisa ajanviettopaikka. Suomi-Kodista löytyi tietysti suomalainen sauna ja pyykinpesukone, suomalaista ruokaa ja suomalaisia tuotteita kanttiinissa myynnissä, käytössä oli tietokone internetyhteydellä sekä luettavana suomalaisia lehtiä ja kirjoja. Suomi-Koti vuokrasi kuljettajille myös muutamaa huonetta.
Suomalaisen kirkollisen työn keskus palkkasi Suomi-Kotiin sosiaalikuraattorin, joka avusti saksan kielen taitoisena kuljettajia esimerkiksi lääkäriasioinnissa tai asunnon vuokraamisessa. Suomi-Koti toimi tärkeänä tapaamispaikkana ja yhteisenä olohuoneena kuljettajien lisäksi myös muiden alueella olevien suomalaisten keskuudessa. Lyypekin suomalaisen seurakunnan kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Suomi-Kodilla järjestettiin myös lukuisia tapahtumia, myyjäisiä, sauna-, peli- ja grilli-iltoja.
Pohjois-Saksassa liikkuvien suomalaiskuljettajien määrä alkoi 2010-luvulla vähetä merkittävästi eikä Rekkakirkkoyhdistys viimeisinä toimintavuosinaan kerännyt enää jäsenmaksuja.
Nyt ovat Suomen kansainvälisen rekkakirkkoyhdistyksen perustamisesta lähtien, yli 20 vuoden ajan, pyyteettömästi yhdistyksen toimintaan ja raskaan liikenteen kuljettajien hyvinvointiin aikaansa antaneet yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Staff, Rahtareiden pitkäaikainen toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Lehtinen ja Rahtareiden kunniapuheenjohtaja Kimmo Puntti siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Kiitos heille.
Yhdistyksen lopettamisen yhteydessä kaikki sen jäljellä olevat varat jaettiin yhdistyksen sääntöjen mukaisesti raskaan liikenteen kuljettajien hyväksi seuraavasti:- Hampurin Merimieskirkon toimintaan 1 500 €
- Turun Merimieskirkon toimintaan 500 €
- Vuosaaren Merimieskirkon toimintaan 929,31 €
Teksti: Ari Lindqvist ja Kirsi Staff
Asiasanat
Jaa tämä artikkeli
